7.10.2023

Harkitse fireä

Mitä on fire?

Fire tulee sanoista Financial independence - retire early, eli suomeksi: taloudellinen riippumattomuus - eläkkeelle aikaisin.

Firettämisessä ideana on elää varsin nuukasti muutamia vuosia niin, että kasassa on tietty rahamäärä, jolla voi sitten elää loppuelämänsä taloudellisesti riippumatonta elämää - eli sellaista elämää, että taloutesi ei ole riippuvaista työssä käymisestä.

Olen sivunnut aihetta esimerkiksi kirjoituksissani:

Amerikkalainen fire

Amerikkalaisessa firessä viitataan usein sellaiseen lukuun, että säästössä pitää olla noin 25-kertaa se määrä rahaa, jota tarvitset vuoden kuluihin. Tällöin kun olet lopettanut palkkatyön, sinun tarvitsee nostaa säästöistä vain noin 4%:a vuosittain. Ja jos säästösi esimerkiksi osakkeissa tuottavat noin 5%:a vuodessa, niin periaatteessa säästösi eivät lopu koskaan. Tämä on ns. happy day -skenaario. Amerikassa firettäminen on tavallaan vaikeampi saavuttaa, koska maassa ei ole kunnollista julkista terveydenhuoltoa ja amerikkalaisen pitää säästää omat eläkkeensä. Monissa hyväpalkkaisissa amerikkalaisissa töissä firma maksaa työntekijänsä terveysvakuutuksen, eli työntekijä on tätä kautta vakuutettu saamaan hoitoa, jos jokin sairaus työntekijää kohtaa. Kun amerikkalainen on aloittanut firettämisen, niin vaihtoehtoina on joko itse hankkia kallis terveysvakuutus tai sitten pelata uhkapeliä, ettei sairastu.

Suomalainen fire

Kerroin jo aikaisemmassa artikkelissani Milloin voisi jäädä eläkkeelle?, että Suomessa sinulla ei ole näitä huolia. Suomessa on hyvä julkinen terveydenhuolto, joten sinun ei tarvitse säästää kallista terveysvakuutusta. Ja jos olet ollut riittävän kauan töissä, niin olet kerryttänyt työeläkettä, jota pääset nauttimaan noin 65-vuotiaana. Tällöin sinun tarvitsee säästää vain sen verran rahaa, että rahat riittävät siihen saakka, että täytät virallisen työeläkeikäsi. Sinun ei siis tarvitse säästää 25-kertaa sitä rahamäärää, joka sinulla menee vuoden kuluihisi.

Mitä tekisin eri tavalla jos olisin nyt nuori?

Kun olin itse nuori, niin en tajunnut ajatella tällaisia asioita. Silloin ei vielä varsinaisesti ollut mitään fire-liikettä, eikä tällaisista asioista paljonkaan puhuttu julkisuudessa. Yleinen konsensus oli, että nuori ihminen hankkii itselleen koulutuksen, sitten menee työelämään, perustaa perheen, kasvattaa lapsia, ostaa asunnon, maksaa asuntolainaa ja niin edelleen. Silloin ei varsinaisesti ajateltu, että tavallisen ihmisen olisi mahdollista olla taloudellisesti riippumaton. Taloudellisen riippumattomuuden ajateltiin olevan mahdollista vain valmiiksi rikkaille ihmisille.

Mutta ei se ole niin. Jos olisin nyt uudestaan nuori, niin saattaisin ajatella koko jutun eri tavalla. Ehkä insinöörikoulutuksen sijaan opiskelisin lääkäriksi. Firen näkökulmasta lääkärin ammatissa olisi pari hyvää puolta. Ensinnäkin, lääkärit tienaavat todella hyvin. Tällöin saat kerättyä firettämiseen vaadittavan osakevarallisuuden paljon nopeammin. Toiseksi, lääkärin ammatissa on se hyvä puoli, että löytyy paljon hyväpalkkaisia työpaikkoja, joissa voi tehdä työtä esimerkiksi vain 2-3 päivää viikossa. Eli sinun ei tarvitsisi ajatella firettämistä on/off-tilana, vaan voisit esim. tehdä lääkärin töitä talvella 2-3 päivää viikossa ja toukokuusta syyskuulle viettää aikaa kesämökillä.

Perustaisin perheen ja hankkisin lapset selvästi vanhempana, mitä lapset tulivat oikeasti hankittua. Tällöin voisin ensin kerätä osakevarallisuutta ja se ehtisi sitten seuraavat vuosikymmenet kasvaa pidempään korkoa korolle.

Kun nuorena ei olisi vielä lapsia, voisi nuorena lääkärinä painaa paljon töitä ja elää todella nuukasti. Menisin varmaan johonkin keikkalääkärin työhön johonkin pikkupaikkakuntaan, jossa palkka olisi mahdollisimman kova ja asunnon saisi vuokralle pilkkahintaan. Pikkupaikkakunnalla ei sitten olisi muutenkaan paljon ison kaupungin houkutuksia, joten voisi harrastaa ilmaisia asioita kuten luonnossa liikkumista, ja säästää niin paljon kuin mahdollista. Nettopalkasta voisi yrittää säästää vaikka 90%:a (ihan mahdollista, jos on kova keikkalääkärin palkka ja elää todella nuukasti). Ei varmaankaan tarvitsisi montakaan vuotta viettää tällaista todella nuukaa elämää, että olisi saanut kasattua tuleville vuosikymmenille riittävän osakevarallisuuden, jonka voisi sitten antaa kasvaa korkoa korolle.

Sitten joskus 35-vuotiaana voisi varakkaana miehenä perustaa perheen ja alkaa hieman höllätä sekä kulutuksen kanssa että työn tekemisen kanssa. Voisi aloittaa osa-aika-firettämisen juuri esimerkiksi tekemällä töitä vain 2-3 päivää viikossa, ja voisi viettää taloudellisesti riippumatonta elämää perheen kanssa.

Sössinkö elämäni?

Sössinkö sitten elämäni, kun en näin tehnyt? No, ei voi varsinaisesti sanoa, että oma elämäni olisi kauhean huonosti mennyt. Diplomi-insinöörinä on ollut läpi koko työuran varsin hyvä palkka (vaikkakaan ei niin hyvä palkka kuin keikkalääkärillä). Ja tavallaan oli kiva, että lapset tuli hankittua alle 30-vuotiaana. Olen tätä kirjoittaessa 58-vuotias ja minulla on jo kaksi biologista lastenlasta. Jos pysyn terveenä, niin on hauska seurata omien lasten elämää ja lastenlasten elämää mahdollisimman pitkään - ja tietysti olla auttamassa heitä.

Yhden asian kuitenkin sössin. Olisi pitänyt aggressiivisemmin säästää ja sijoittaa nuorempana. Esim. 2010-luvun alku meni enimmäkseen asuntolainaa maksaessa. En koskaan ole pitänyt velan tunteesta. Sen takia halusin maksaa asuntolainan mahdollisimman pian pois. No, nyt kun asuntolaina on maksettu, niin on helppo laittaa nettopalkasta sijoituksiin jotain 75%:a. Mutta: enää en hyödy niin valtavasti korkoa korolle -efektistä kuin siinä tapauksessa, että olisin sijoittanut aggressiivisemmin osakemarkkinoille jo nuorena ja vaikka vastaavasti hieman rauhallisemmin maksanut pois asuntolainaani.

Mitä olisin tällöin saavuttanut? Olisi voinut aloittaa firettämisen nopeammin. Mutta toisaalta, olisinko aloittanut firettämisen? Minulla on nytkin ollut jo muutaman vuoden taloudellinen tilanne, että olisin voinut lopettaa palkkatyöt ja alkaa päivisin tehdä mitä huvittaa. Ja kuitenkin olen edelleen työelämässä. Yksi syy lienee se, että olen ohjelmoija ja ohjelmointi on hauskaa. No, ainakin enimmäkseen hauskaa, välillä tietysti tulee tylsempiäkin työtehtäviä. Mutta kuitenkin sen verran hauskaa, että en ole oikein keksinyt talvikaudelle mielekkäämpääkään tekemistä. Ja ohjelmointia voi tehdä käytännössä 100%:sti etänä kotona ja siitä vielä maksetaan varsin hyvin. Minulla on kotona oma työhuone, jossa on sähköpöytä ja hyvä ergonominen työtuoli. Pöydällä on kolme 27-tuumaista näyttöä ja splitattu ohjelmoitava näppäimistö. Tykkään tehdä töitä työhuoneessani ja samalla kuunnella vaikka rauhallista jazzia.

Suositus

Jos olet nyt nuori, niin suosittelen seuraavaa.

Tämän jälkeen voitkin sitten loppuelämäsi tehdä mitä huvittaa eikä työpaikka määrää, mitä teet suurimman osan aikaasi.