24.9.2023

Milloin voisi jäädä eläkkeelle?

Johdanto

Palaan tässä artikkelissa aikaisempaan kirjoitukseeni: Kuinka saavuttaa taloudellinen riippumattomuus?

Tuossa artikelissa pohdin summaa, jolla voisi asua omistusasunnossa ja viettää vaatimatonta taloudellisesti riippumattoman ihmisen elämää ilman, että tarvitsee rahoittaa elämisensä työtä tekemällä. Tarkoitus oli siis löytää jokin sellainen summa, että kyseisen summan sijoittamalla voisi lopettaa työn tekemisen ja elää sijoituksen tuomilla tuotoilla. Tuon kirjoituksen esimerkissä päädyin summaan 540.000 euroa.

Amerikassa viitataan taloudellisesti riippumattoman ihmisen elämään yleensä ns. 4 prosentin säännöllä. Tämän säännön mukaan sinun pitäisi ensin tienata noin 25 kertaa se summa, jonka tarvitset vuodessa elämiseen. Tämän jälkeen voit vuosittain käyttää summasta noin 4%:a elämiseen ilman että pääomasi koskaan loppuu - eli jos pääoma tuottaa vuodessa noin 5%:a, niin käytännössä elät koroilla/osingoilla koko loppuelämäsi. Käytin aikaisemmassa esimerkissäni aika nuukaa summaa, eli 1.000 euroa kuukaudessa, eli 12.000 euroa vuodessa. Eli 25 x 12.000e = 300.000 euroa. Tuo on itse asiassa aika sama summa, jota hahmottelin edellisessä artikkelissani (200.000e asuntoon ja 340.000e elämiseen).

Entä Suomessa?

Suomessa asia on hieman toisin, itse asiassa hieman paremmin. Suomessa osa palkastasi rahastoidaan työeläkerahastojen toimesta (no, itse asiassa näistä rahoista suurinta osaa ei rahastoida sinun tulevia eläkevuosiasi varten, vaan niillä enimmäkseen maksetaan nykyisten eläkeläisten eläkkeitä, ja vain pieni osa rahastoidaan sinun ikäpolvesi eläkkeitä varten - ja toivotaan, että silloinkin sen aikaiset työtä tekevät suomalaiset ovat valmiita maksamaan silloisten eläkeläisten eläkkeet - mutta ei mennä siihen tässä kirjoituksessa). Eli olit sitten itse tienannut eläkkeesi tai sen maksavat nuoremmat työtä tekevät sukupolvet, niin olet kuitenkin “tienannut” itsellesi tietyn työeläkkeen. Voit käydä katsomassa Työeläke.fi sivustolta eläkeotteesi. Se kannattaa käydä katsomassa aina silloin tällöin. Siellä näkee, kuinka paljon joka vuosi työssäkäyntisi on kartuttanut tulevaa eläkekertymääsi per kuukausi. Tärkein on kokonaissumma: mikä koko eläkertymäsi olisi, jos lopettaisit tänä päivänä töiden tekemisen ja alkaisit eläkeikäsi alkaessa saada työeläkettä. Mikä sitten on eläkeikäsi? Se riippuu syntymäajastasi. Nuoremmat sukupolvet elävät pidempään, ja sen takia on tehty poliittinen päätös, että nuoremmat sukupolvet pääsevät myöhemmin eläkkeelle. Oman eläkeikäsi voit katsoa vaikka Ylen hauskasta eläkeikälaskurista.

Milloin voin jäädä eläkkeelle?

Eläkkeelle jäämisen aloittamiseen voimme ottaa Suomessa huomioon seuraavat kolme asiaa:

  1. Varallisuus, jonka olet ehtinyt tähän mennessä kartuttaa.
  2. Työeläkekertymä, jonka olet työlläsi ehtinyt tähän mennessä kartuttaa.
  3. Kuinka paljon ennen virallista eläkeikää haluat jäädä eläkkeelle?

Nyt seuraa tärkeä asia: Kun otetaan nämä kolme asiaa huomioon, niin sinun ei tarvitse noudattaa 4%:n sääntöä.

Jos olet nuorena noudattanut edellisen artikkelini ohjetta - Hanki koulutus, joka takaa sinulle hyvät säännölliset tulot, elä nuukasti, sijoita kaikki ylimääräinen raha ja jossain välissä sinulla on korkoa korolle -ilmiön ansiosta tarvittava pääoma kasassa - niin olet kaikki nämä vuodet sekä maksanut asuntolainaasi, kerryttänyt osakevarallisuuttasi ja kartuttanut työeläkettäsi. Eli jos olet hankkinut hyvän koulutuksen, joka on taannut sinulle säännölliset hyvät tulot, sinulla pitäisi olla tulossa kohtalaisen hyvä eläkekertymä. Eli jos virallisen eläkeikäsi saavuttaessasi sinulla on kohtalaisen hyvä eläke, niin sinulla ei enää siinä vaiheessa tarvitse ollakaan täyttä 25-kertaista varallisuutta, jolla kustannat vuosittaiset kulusi nostamalla 4%:a pääomasta - koska voit kustantaa elämäsi tässä vaiheessa työeläkkeelläsi.

Esimerkki

Pohditaan vielä tätä asiaa pienellä esimerkillä. Käytetään esimerkkinä 55-vuotiasta suomalaista miestä, jonka kaverit tuntevat nimellä Jartsa.

Jartsa on nuorena noudattanut ohjettani, hankkinut hyvän koulutuksen (tietotekniikan DI) ja työpaikan (isossa IT-alan korporaatiossa), maksanut jo asuntolainansa ja ehtinyt kerryttää 200.000 euron osakesijoituksen. Kuvitellaan, että Jartsa on tosi nuuka ja pärjää 1.000 eurolla kuukaudessa. Edellisen 4%:n säännön mukaan Jartsalla pitäisi olla 300.000 euroa osakevarallisuutta, jotta hän voisi nostaa siitä 4%:a vuodessa. Mutta osakevarallisuutta onkin vain 200.000 euroa. Mitä Jartsa voi tehdä? Pitääkö Jartsan vielä raataa muutama vuosi töissä, että vaadittavat 300.000 euroa olisi kasassa arvo-osuustilillä?

Meillä on hyviä uutisia Jartsalle: ei tarvitse. Jartsa voi jäädä eläkkeelle heti, tänä päivänä. Tätä artikkelia kirjoittaessani on vuosi 2023. Eli päätetään, että nyt 55-vuotias Jartsa on syntynyt vuonna 1968. Eläkeikälaskurista katsomalla selviää, että Jartsalla on vielä edessä noin 10 raskasta vuotta suomalaisen teollisuuden palveluksessa, ennen kuin hän on oman ikäluokkansa eläkeiässä ja alkaa saada työeläkettä. Kyllä siinä Jartsa saa muutaman rivin kirjoittaa Javascriptia.

Kuvitellaan, että Jartsa käy katsomassa Työeläke.fi sivustolta, kuinka paljon hänelle on karttunut työeläkettä tähän mennessä. Jartsa ilahtuu, kun hän huomaa, että eläkekertymä on jo 2.000e/kk (kuvitellaan tuollainen helppo pyöreä summa - hyvin mahdollista, jos Jartsa on ollut kohtalaisen hyvin palkatussa ammatissa koko elämänsä - ja niin hän onkin ollut: tietotekniikan DI:na).

Sitten tulee mielenkiintoinen vaihe. Jartsa googlaa ja saa selville, että noin 2.000 euron eläkkeestä menisi veroa noin 400 euroa, eli käteen jäisi joka kuukausi 1.600 euroa! Jippii! Sehän on enemmän kuin 1.000e/kk, jolla Jartsa on laskenut pärjäävänsä eläkkeellä, kun asuntolaina on jo maksettu ja kulut ovat muutenkin pienemmät. Sitten Jartsa oivaltaa, että periaatteessa hänellä ei tarvitse olla lainkaan osakevarallisuutta siinä vaiheessa kun hän jää eläkkeelle - hän voi elättää siinä vaiheessa itsensä kokonaan työeläkkeellään. Hieno oivallus, Jartsa!

Mutta. Jartsalla on vielä kymmenen vuotta aikaa ennen kuin hän alkaa saada 2.000 euron työeläkettään 65-vuotiaana. Siihen saakka nämä 10 vuotta pitäisi pärjätä ilman työeläkkeen tuomaan apua. Jartsa pohtii, että hänellä on kaksi vaihtoehtoa:

  1. Jartsa voi jatkaa työn tekemistä, kustantaa joka kuukausi juoksevat kulut ansiotuloilla ja loppuosan säästyneestä palkasta Jartsa voi edelleen sijoittaa osakkeisiin (kuten tähänkin asti).
  2. Jartsa voi ottaa lopputilin nyt heti ja alkaa elää säästöillään.

Jartsa alkaa pohtia tilannettaan. Jartsa ajattelee ensin, että koska hän tarvitsee elämiseen joka kuukausi 1.000 euroa, niin tarvittava summa elämiseen on vuodessa 12.000 euroa ja kymmenessä vuodessa 120.000 euroa. Nopeasti asiaa ajatellen Jartsa pohtii, että hän voi jäädä eläkkeelle nyt heti ja hänellä olisi alkuperäisestä 200.000 euron osakevarallisuudesta jäljellä 10 vuoden kuluttua: 200.000e - 120.000e = 80.000e. Eli Jartsa voisi jäädä heti tänään eläkkeelle ja hänellä olisi 65-vuotiaana eläkevuosia varten vielä 80.000 euroa jäljellä. Jartsa on tavallaan iloinen, mutta tavallaan ei. Tavallaan iloinen sen takia, että hän voisi aloittaa mukavat eläkevuodet heti. Mutta hieman surullinen sen takia, että silloin hän ei voisi eläkkeellä ostaa haaveilemaansa vaatimatonta kesämökkiä, johon hän oli arvioinut tarvitsevansa 100.000 euroa.

Mutta sitten Jartsa oivaltaa ajatusvirheensä! Hän on unohtanut ottaa laskelmassaan huomioon vuosittaisen tuoton sijoitetulle pääomalle! Oletetaan, että Jartsa saa tämän ajan keskimääräistä 5%:n tuottoa sijoitetulle pääomalle (täysin realistinen oletus). Jartsa ottaa esille taulukkolaskentaohjelman. Ensimmäiselle sarakkeelle hän laittaa vuodet 1-10. Ensimmäiselle riville hän laittaa alkupääomansa: 200.000e. Seuraavassa sarakkeessa on vuosittaiset kulut: 12.000e. Neljännessä sarakkeessa Jartsa vähentää pääomasta vuosittaiset kulunsa ja saa siis kulujen jälkeen jäävän pääoman (eli ensimmäisellä rivillä: 200.000e - 12.000e = 188.000e). Viimeiselle sarakkeelle Jartsa laittaa summan, kun siihen on lisätty 5%:n tuotto (eli kerrotaan edellisen sarakkeen summa luvulla 1.05). Eli viimeisessä sarakkeessa on summa, joka on jäljellä kyseisen vuoden jälkeen, kun siitä on vähennetty vuoden kulut ja lisätty sijoitetun pääoman tuotto, eli (P-K) * 1.05 (ensimmäisellä rivillä siis: (200.000e - 12.000e) * 1.05 = 197.400e). Tämä summa siirretään seuraavan vuoden pääomaksi. Ja niin edelleen vuoteen 10 saakka.

Vuosi Pääoma Kulut P – K (P–K) * 1.05
1 200000 12000 188000 197400
2 197400 12000 185400 194670
3 194670 12000 182670 191804
4 191804 12000 179804 188794
5 188794 12000 176794 185633
6 185633 12000 173633 182315
7 182315 12000 170315 178831
8 178831 12000 166831 175172
9 175172 12000 163172 171331
10 171331 12000 159331 167297

Jartsa hihkuu innosta. Jihaa! Kun Jartsa jää eläkkeelle 10 vuoden kuluttua, niin hänellä on paljon enemmän kuin ensimmäisen ajatusvirheen takia päätelty 80.000 euroa: hänellä on 167.000 euroa osakkeissa! Hän voi jäädä nyt heti eläkkeelle ja kaiken lisäksi hänellä on vielä kymmenen vuoden kuluttua riittävästi rahaa 100.000 euron kesämökin ostamista varten.

Sitten Jartsa alkaa pohtia: voisinko jäädä eläkkeelle nyt heti, ostaa 100.000 euron kesämökin ja toisella 100.000 eurolla elää seuraavat kymmenen vuotta kunnes alan saada työeläkettä?

Jartsa vaihtaa taulukkolaskentaohjelman ensimmäisen rivin toisen sarakkeen 200.000 euron alkupääoman 100.000 euroon. Jihaa! Jartsa hyppii tasajalkaa: hän voi myydä 200.000 euron osakevarallisuudestaan 100.000 euroa, jolla ostaa kesämökin nyt heti, ja lopulla 100.000 eurolla hän voi vielä elättää itsensä seuraavat kymmenen vuotta:

Vuosi Pääoma Kulut P – K (P–K) * 1.05
1 100000 12000 88000 92400
2 92400 12000 80400 84420
3 84420 12000 72420 76041
4 76041 12000 64041 67243
5 67243 12000 55243 58005
6 58005 12000 46005 48305
7 48305 12000 36305 38121
8 38121 12000 26121 27427
9 27427 12000 15427 16198
10 16198 12000 4198 4408

Koska sijoitetulle pääomalle saa noin 5%:n tuottoa, niin vuosittainen summa laskee alussa paljon hitaammin kuin -12.000e (esim. ensimmäisen vuoden jälkeen summa ei ole 100.000e - 12.000e = 88.000e, vaan 92.400e). Täten 100.000 euron osakevarallisuudella Jartsa voisi jäädä 10 vuotta aikaisemmin eläkkeelle, ostaa kesämökin, ja kymmenen vuotta syödä osakevarallisuuttaan, ja siitä olisi vielä työeläkkeen maksamisen alettua jäljellä muutama tonni.

Entä pääomavero?

Onko tarinamme ohi? Ei ole. Yhtäkkiä Jartsa sanoo itsekseen: “Äh, voi paska. Unohdin pääomaveron.” Eli Jartsa teki toisenkin ajatusvirheen laskelmissaan.

Tässä kohtaa tarinamme muuttuu hieman vaikeammaksi kuvata, koska meidän pitäisi päästä näkemään Jartsan arvo-osuustilin sisään: mitä omaisuuseriä siellä on, milloin ne on ostettu, kuinka paljon kukin omaisuuserä on voitolla, ja mitä omaisuuseriä Jartsa minäkin vuonna aikoo myydä. Yksinkertaistetaan tarinaamme sillä tavalla, että oletetaan, että Jartsa on uransa aikana sijoittanut 100.000 euroa ja sijoitus on vuosien varrella kaksinkertaistunut 200.000 euroon (- täysin realistinen skenaario - pääoma kaksinkertaistuu 7% tuotolla noin 9 vuodessa). Eli jos Jartsa myy osakkeita 12.000 eurolla, niin tästä on puhdasta voittoa 6.000e, josta Jartsa joutuu maksamaan pääomaveroa tätä kirjoitettaessa 30%:a (vero.fi - Pääomatulon veroprosentti), eli 6.000 eurosta menee veroa noin kolmasosa, eli 2.000e. Tällöin itse asiassa Jartsalle jää 12.000 euron osakemyynneistä käteen 10.000 euroa. Eli Jartsa ymmärtää, että hänen pitääkin myydä enemmän osakkeita, että hän saisi 12.000e nettorahaa vuoden kuluihinsa. Mikä tämä summa sitten on? Oikeasti asia siis riippuu omaisuuserän ostohetkestä ja siitä, kuinka paljon omaisuuserä on voitolla, mutta jos yksinkertaistamme asiaa hieman kuvittelemalla, että jokainen omaisuuserä on voitolla 100%, niin mikä on se rahamäärä (x), että kun pääomavero voitosta on maksettu, niin jäljelle jää nettona 12.000 euroa? Jartsa on diplomi-insinööri, joten hän laskee tämän rahamäärän. Kaava on:

x - ((x/2)*0.3) = 12000

Eli: mikä on se määrä euroja “x”, kun tästä x:sta vähennetään voitosta otettu pääomavero (eli puolet on voittoa ja siitä otetaan 30% vero), niin saadaan nettona 12.000 euroa?

Tästä kaavasta on helppo laskea, että summa on noin 14.000 euroa.

Jartsa päivittää taulukkolaskelmaohjelmaansa, eli laittaa kolmannelle sarakkeelle tarvittavan myytävän omaisuuserän, eli 12.000 euron sijaan 14.000 euroa:

Vuosi Pääoma Kulut P – K (P–K) * 1.05
1 200000 14000 186000 195300
2 195300 14000 181300 190365
3 190365 14000 176365 185183
4 185183 14000 171183 179742
5 179742 14000 165742 174030
6 174030 14000 160030 168031
7 168031 14000 154031 161733
8 161733 14000 147733 155119
9 155119 14000 141119 148175
10 148175 14000 134175 140884

Jartsa huokaisee helpotuksesta: kymmenen vuoden jälkeen on vielä osakeomaisuutta jäljellä 140.000 euroa (eikä 167.000 euroa, koska Jartsa maksoi vuosien varrella myydyistä voitoista veroa n. 17.000 euroa).

Entä kesämökki-skenaario? Ensinnäkin Jartsa tarvitsee 100.000 euroa netto kesämökkiä varten ja myydä tietysti sen verran enemmän osakkeita, että hän voi tästä summasta maksaa myös pääomaveron. Lasketaan tämä summa ensin:

x - ((x/2)*0.3) = 100000

Eli x on noin 117.000 euroa. Eli kun tästä summasta on maksettu pääomavero, niin Jartsalle jää vielä 100.000 euroa vaatimattoman kesämökin ostamiseen. Osakevarallisuudesta on tällöin jäljellä enää 200.000 - 117.000 = 83.000 euroa. Jartsa laittaa tämän summan alkupääomaksi uuteen taulukkolaskentaohjelmaansa, joka ottaa huomioon osakevarallisuudesta otetun pääomaveron:

Vuosi Pääoma Kulut P – K (P–K) * 1.05
1 83000 14000 69000 72450
2 72450 14000 58450 61373
3 61373 14000 47373 49741
4 49741 14000 35741 37528
5 37528 14000 23528 24705
6 24705 14000 10705 11240
7 11240 14000 -2760 -2898
8 -2898 14000 -16898 -17743
9 -17743 14000 -31743 -33330
10 -33330 14000 -47330 -49697

Paska juttu, Jartsa toteaa. Kesämökki-skenaariossa rahat loppuvat kuudennen vuoden jälkeen. Jartsa toteaa, että hänen pitää odottaa muutama vuosi ja antaa osakevarallisuutensa vielä nämä vuodet kasvaa korkoa korolle ennen kuin hänellä on riittävästi jäljellä varallisuutta sekä kesämökin ostamista varten että itsensä elättämiseen kunnes alkaa 65-vuotiaana saada työeläkettä.

Elämä kantaa

Sitten Jartsa oivaltaa yhden asian: “Elämä kantaa.” Yleensä asioilla on tapana järjestyä, Jartsa ajattelee. Jartsa päättääkin luottaa siihen, että hän voi sekä ottaa tänään lopputilin ja aloittaa eläkevuodet että ostaa heti kesämökin. Miten tämä on mahdollista? Jartsa pohtii, että sitten kun rahat loppuvat noin kuuden vuoden kuluttua, hän on jo 61-vuotias. Silloin on kaksi vaihtoehtoa. Jartsa voi etsiä esimerkiksi jonkin osa-aikatyön (vaihtoehto 1), jolla hän saa tienattua sen verran, että verojen jälkeen jää käteen vielä tarvittavat 12.000 euroa vuodessa, jonka hän tarvitsee vuoden kuluihinsa. Mutta tämä on uhkapeliä: löytääkö Jartsa 61-vuotiaana vielä töitä? Miksi Jartsa uskaltaa luottaa tähän uhkapeliin? Hän uskaltaa ottaa tämän riskin, koska hän elää pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa, jossa on varsin hyvä työttömyysturva. Tätä artikkelia kirjoitettaessa työttömyyspäivärahan perusosa (ei siis ansiosidonnainen päiväraha vaan kaikille kuuluva perusosa) on kuukaudessa noin 800 euroa. Koska Jartsa tietää olevansa nuuka ja pärjäävänsä 1000 eurolla, niin hän ajattelee, että hän jos hän ei noin 61-vuotiaana löydä työtä (mikä on varsin mahdollista työmarkkinoiden ikärasismin takia), niin hän voi noin neljän vuoden ajan nuukailla vieläkin enemmän, syksyllä mökillään kerätä marjoja ja sieniä, ja kalastaa, ja siis pärjätä noin 800 euron työttömyyspäivärahan perusosalla (vaihtoehto 2, eli niin sanottu kela-fire). Tästä 800e/kk summasta ei edes mainittavammin mene veroa. Ja sitten kun Jartsa täyttää vaaditun työeläkeiän (65-vuotiaana), hän alkaa saada työeläkettään, jolloin tulotaso nousee bruttona 2.000 euroon.

Loppupäätelmä

Jos olet samassa elämäntilanteessa kuin Jartsa, eli noin 55-vuotias, asuntolaina on jo maksettu, olet kerryttänyt itsellesi kohtalaisen osakevarallisuuden ja työeläkekertymäsi on esim. noin 2.000e/kk, niin voit avata taulukkolaskentaohjelman ja pohtia, että olisiko tämä työura sitten tässä ja voisi aloittaa eläkevuodet 10 vuotta etuajassa. Mökillä voi sitten päivisin kalastaa ja iltaisin vaikka kirjoittaa suurta suomalaista romaania.