Miten maksaa vähemmän veroja?
Kuinka kova verotus Suomessa on?
Todella kova. Suomi on maailman onnellisin maa, jossa on hyvä koulutusjärjestelmä, hyvä terveydenhuoltojärjestelmä, hyvä infrastruktuuri, ja pienet varallisuuserot. Mutta hintana on kova veroprogressio.
Katsotaanpa lisätietoa Veronmaksajien sivustolta - Palkansaajan veroprosentit 2023. Siellä on mielenkiintoinen graafi:
Lähde: Veronmaksajien sivusto - Palkansaajan veroprosentit 2023.
Graafista näkee sekä palkansaajan tuloveroprosentin (sininen käyrä) että ns. marginaaliveroprosentin (vihreä käyrä). Sininen käyrä nousee tasaisesti sen mukaan, kuinka paljon henkilö tienaa. Tavallaan tämä käy järkeen. Mitä enemmän tienaat, sitä enemmän sinulla on veronmaksukykyä - ja sitä enemmän veroprosenttisi nousee. Mutta ongelmana tässä on se, että Suomessa tuo veroprosentti nousee hieman liian jyrkästi. Tämän huomaa vihreästä käyrästä, eli marginaaliveroprosentista. Marginaaliveroprosentti kertoo sen, kuinka paljon sinulle jää käteen niistä tuloista, jotka ansaitsisit nykyisten tulojesi päälle. Marginaaliveroprosentti humahtaa aika jyrkästi ylös jo kohtalaisen pienillä tuloilla. Esimerkiksi noin 20.000 euron vuosituloilla marginaaliveroprosentti on jo melkein 40%.a. Jos tienaat vuodessa noin 40.000 euroa, niin marginaaliveroprosentti on jo 50%:a. Tämä tarkoittaa sitä, että valtiovalta ei todellakaan kannusta sinua nostamaan palkkaasi, koska jos tienaat vaikka noin 40.000e/v ja saisit esimerkiksi 600e/kk palkankorotuksen, niin tästä summasta jäisi sinulle nettona vain 300e/kk (eli 50%:a).
Kannattaako tsempata, jotta saa parempaa palkkaa?
Mediaanipalkka Suomessa vuonna 2023 on noin 3.000e/kk, eli noin 36.000e/v, sen tienaa Matti Meikäläinen. Kuvitellaan lisäksi Heikki Hyväpalkkainen, joka tienaa kaksinkertaisen summan, eli 6.000e/kk, eli 72.000e/v (ei oteta esimerkissämme huomioon lomarahan suuruutta joka on tyypillisesti noin puolen kuun palkka).
Nyt päästään mielenkiintoiseen osaan. Vaikka Heikki Hyväpalkkaisen bruttopalkka on vuodessa kaksi kertaa enemmän kuin Matti Meikäläisen bruttopalkka (eli 100%:a enemmän), niin mikä on Heikki Hyväpalkkaisen nettopalkan suhde Matti Meikäläisen nettopalkkaan? Sen kertoo em. Veronmaksajien sivulta löytyvä taulukko. Otetaan sieltä alle sekä Matti Meikäläisen että Heikki Hyvätuloisen vuosipalkat 36.000e/v ja 72.000e/v (esimerkissämme ei siis ole huomioitu lomarahaa, siksi taulukon kk-palkka on hieman pienempi).
| Brutto_€/v | Palkka_€/kk | Vero-% | Marginaali-vero-% | Netto_€/v |
|---|---|---|---|---|
| 36000 | 2880 | 24,9% | 38,8% | 27029 |
| 72000 | 5760 | 37,8% | 52,2% | 44783 |
Matin bruttopalkka vuodessa on 36.000e ja hänelle jää käteen nettona vuodessa noin 27.000e. Matti on kateellinen naapurissa asuvan Heikin palkalle, ja Matti ajattelee, että jos hän pystyy vaikka lisäkoulutuksella nostamaan palkkansa kaksinkertaiseksi, eli bruttopalkan 72.000 euroon, niin nettona käteen jäisi myös kaksinkertainen summa, eli noin 54.000 euroa. Mutta asia ei olekaan niin. Kun katsotaan Heikin riviä em. taulukossa, niin huomaamme, että vaikka Heikki tienaa bruttona vuodessa 72.000 euroa, niin nettona hän tienaakin vuodessa vain noin 45.000 euroa, eli lähes 10.000 euroa on kadonnut jonnekin. Minne? Veroprogression syövereihin.
Eli vaikka Heikin ja Matin bruttopalkkojen suhdeluku on 100%:a, niin veroprogression takia nettopalkkojen suhdeluku onkin enää vain 66%:a. Eli vaikka Matti saisi koulutuksella kasvatettua palkkaansa 100%:a, niin Matin nettopalkka nousisi vain 66%:a.
Verottaja siis efektiivisesti vähentää motivaatiotasi tehdä työtä ja korottaa ansioita. Veroprogressio on oiva keino vähentää yhteiskunnassa olevaa taloudellista eriarvoisuutta. Mutta Suomessa veroprogressio nousee valitettavasti liian nopeasti.
Miten maksaa vähemmän veroja?
Tarina ei kuitenkaan ole vielä päättynyt. Kiinnitetään seuraavaksi huomio Heikki Hyvätuloiseen.
Kuvitellaan, että Matti Meikäläisen keskipalkalla tulee ihan mukavasti toimeen, jos asuntovelka on jo maksettu ja muitakaan velkoja ei ole. Koska Heikki Hyvätuloisella on veroprogressiosta huolimatta joka vuosi ollut enemmän rahaa käytössään (66%:a enemmän), niin Heikki Hyvätuloinen on saanut asuntolainansa maksettua nopeammin pois kuin Matti Meikäläinen. Heikki ei enää tarvitse 66%:a parempaa nettopalkkaansa. Mitä hän voi tehdä? Jos työnantaja sallii, niin Heikki voi ottaa joka vuosi 6kk palkatonta lomaa, jolloin Heikin vuosipalkka on enää: 6 x 6.000e, eli 36.000e, joka on siis sama kuin Matti Meikäläisen vuosibruttopalkka. Nyt sekä Heikki että Matti saavat samaa vuosibruttopalkkaa ja maksavat samasta palkasta siis yhtä paljon veroja. Heikki vain tekee töitä noin 6kk vuodessa kun taas Matti tekee töitä 11kk vuodessa.
Ehkä Suomen poliittisilla päättäjillä on ollut jokin idea tässä korkeassa veroprogressiossa: saada kansalaiset tekemään vähemmän töitä, jolloin he pitävät enemmän lomaa. Ja ehkä sen takia olemme maailman onnellisin kansa?
Mitä itse teen?
Noudatan Suomen poliittisten päättäjien tahtoa: yritän vähentää työn tekemistä.
Pidän kovasti työstäni (olen ohjelmoija), mutta on myös mukava viettää pidempiä lomia. Olen ottanut viimeiset noin 15 vuotta joka vuosi 1–2kk ylimääräistä palkatonta lomaa kesällä. Tällä tavalla olen laskenut suhteellista veroprosenttiani ja pitänyt enemmän vapaata. On kiva, kun kesällä on 2-3kk pitkä kesäloma. Olen jo niin tottunut pitkiin kesälomiin, että olisi tosi omituinen ajatus viettää esimerkiksi vain 4 viikkoa kesälomaa. Hämmästelen hyvätuloisia, jotka tekevät töitä 11kk vuodessa, vaikka heidän ei tarvitsisi niin tehdä.
Lisäksi nyt syksyllä 2023 sovin yritykseni kanssa, että siirryn tekemään nelipäiväistä työviikkoa. Bruttopalkkani tulee olemaan 80%:a siitä, mitä se oli normaalilla viisipäiväisellä työviikolla. Mutta nettopalkkani tuleekin olemaan jopa noin 90%:a siitä, mitä se oli viisipäiväisellä työviikolla - koska omalla tulotasollani marginaaliveroprosenttini on noin 50%:a. Eli siis jos bruttopalkkani laskee X euroa, niin nettopalkkani laskee vain X/2 euroa. Niin ihmeellinen asia on Suomessa marginaaliveroprosentti: tee vähemmän töitä, niin voit pitää enemmän lomaa ja maksat vähemmän veroja.
On mielenkiintoista odottaa seuraavia kuukausia: miltä tuntuu, kun joka viikonloppu on ns. pitkä viikonloppu. Vapaapäivien suhteellinen kasvu muuten on varsin iso: 50%:a (eli kun ennen oli viikonloppuvapaa lauantai-sunnuntai eli 2pv, niin nyt on perjantai-sunnuntai eli 3pv => 50%:n lisäys vapaaseen). Joka viikko viikonloppukin tulee nopeammin, kun työviikko on vain neljä päivää.
Ylimääräiset perjantait ajattelin viettää niin, että jos on kaunis päivä, niin osan päivästä voi ulkoilla ja patikoida Helsingin keskuspuistossa. Ja osan päivästä voi varata kirjaprojekteille (Kari Marttila Books). Lisäksi voisi vaikka opiskella matematiikkaa ja fysiikkaa ja lukea hyviä romaaneja. Tai vaikka tavata vanhaa eläkkeellä olevaa työkaveria jossain kauppakeskuksessa, käydä lounaalla ja vaihtaa kuulumisia - ilman mitään kiirettä.
Johtopäätös
Jos olet kohtalaisen hyvätuloinen ja et tarvitse enää niin hyvää palkkaa, koska esimerkiksi lapset ovat jo aikuisia ja olet jo maksanut asuntolainasi, niin saat veroprogressiotasi alemmas pitämällä enemmän palkattomia lomia. Meillä kaikilla on elämässä vain rajallinen määrä päiviä. Miksi raataa töissä enemmän päiviä kuin tarvitsee? Vietä enemmän aikaa vaikka mökillä kalassa ja iltaisin kirjoita suurta suomalaista romaania. Tai mitä nyt tykkäätkin vapaa-ajallasi tehdä.