Sosiaalinen vertailu
Vanha auto. Jalasjärven museo / Finna.fi kokoelma. Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0.
Kysymys
Pohditaan tässä blogissa kysymystä: mikä on riittävä määrä rahaa?
Lyhyt vastaus
Tämä riippuu kahdesta asiasta. Ensinnäkin, mikä on absoluuttisesti minimimäärä rahaa, mitä tarvitset riittävään elämiseen. Toiseksi tämä riippuu psykologisista ja sosiaalisista uskomusjärjestelmistäsi.
Absoluuttinen rahamäärä
Käsitellään ensin helpompi ensimmäinen asia: absoluuttinen rahamäärä. Jos sinulla ei ole kuukausittain tarpeeksi rahaa, jotta voit maksaa perustarpeesi (vuokra, itsellesi ja lapsillesi ruokaa yms.), niin selvästikään sinulla ei ole “tarpeeksi rahaa.” Voit itse laskea perustoimeentulollesi tietyn absoluuttisen minimimäärän rahaa, jonka alla rahaa “ei ole tarpeeksi” ja jonka yläpuolella rahaa “on tarpeeksi” (ainakin perustarpeiden tyydyttämiseen). Tässä asiassa on tärkeää huomata: puhumme absoluuttisesta rahamäärästä, johon et voi vaikuttaa uskomusjärjestelmilläsi: rahaa joko on tai sitä ei ole riittävästi.
Uskomusjärjestelmät
Sitten siirrymme abstraktimpaan käsitykseen siitä, mikä on “riittävä määrä rahaa”. Kysymys liittyy keskeisesti henkilön uskomusjärjestelmiin.
Miten ihmiset keskimäärin pohtivat, mikä määrä rahaa on “tarpeeksi rahaa”. Suurin osa vastaa tähän kysymykseen vertaamalla itseään muihin. Aiheesta on olemassa teoria: Social Comparison Theory. Teorian keskeinen väittämä on:
Yksilöt arvioivat omaa arvoaan ja kykyjään vertaamalla itseään muihin.
Ihmiskoe
Olen suorittanut seuraavan ihmiskokeen muutamille ystävilleni. Olen lukenut koeasetelman joskus jostain kirjasta, mutta sitten harmillisesti unohtanut, mistä kirjasta. Ehkä päivitän tiedon tänne joskus, jos löydän kirjan uudestaan.
Koeasetelma menee näin. Eli kerron ystävälleni kahdesta valtiosta, A ja B, ja hänen pitää valita, kummassa valtiossa hän asuisi mieluummin.
Kummassakaan valtiossa ei ole merkittävästi rikollisuutta. Kummassakin valtiossa on sama laadukas ja maksuton terveydenhoitojärjestelmä, ja sama laadukas ja maksuton koulujärjestelmä. Muutenkin valtiot ovat lähes identtisiä toistensa kanssa, muussa kuin elintasossa. Valtiossa A on merkittävästi parempi elintaso kuin valtiossa B. Kummassakin valtiossa on sama valuutta, “raha”, josta käytetään lyhennettä “r” (esim. 2000r = 2000 yksikköä “rahaa”, raha on siis valuutta, kuten euro, dollari tai jeni). Kummassakin valtiossa kulutushyödykkeet (esim. matkapuhelin) maksavat saman määrän valuutassa “raha”. Kummassakaan valtiossa ei makseta veroja palkasta.
Valtio A: Valtion A keskimääräinen palkkataso on 20.000r. Valtion A kansalaiset ovat enimmäkseen erittäin vauraita. He viettävät palkallaan erittäin mukavaa elämää, ostavat paljon kulutushyödykkeitä (jokaisella on esim. kallis auto) ja matkustelevat kalliissa matkakohteissa. Sinun palkkatasosi valtiossa A olisi kuitenkin vain 10.000r (siis vain noin puolet siitä, mitä muut tienaavat). Sinäkin tulisit varsin hyvin toimeen palkallasi (hyvä asunto, rahaa hankkia kohtuuhintainen uusi auto, hyvä puhelin, tehdä kohtuullisia lomamatkoja…), mutta olet merkittävästi vähemmän varakas kuin kaikki naapurisi, työkaverisi, ystäväsi jne. (eli et esim. pystyisi tekemään yhtä kalliita lomamatkoja yms.).
Valtio B: Valtion B keskimääräinen palkkataso on vain 2.500r. Valtion B kansalaiset ovat enimmäkseen suhteellisen köyhiä. Rahaa on kyllä riittävästi vuokraan, ruokaan ja kaikkeen peruskuluttamiseen, mutta esimerkiksi uuden kohtuuhintaisenkin matkapuhelimen hankintaa varten joutuu säästämään pitkän ajan. Mitkään lomamatkat eivät ole mahdollisia. Sinun palkkatasosi valtiossa B olisi 5.000r (eli kaksi kertaa parempi, mitä muut tienaavat). Olisit siis selvästi vauraampi kuin kaikki naapurisi, työkaverisi, ystäväsi jne. Elämä sinulle olisi huomattavasti mukavampaa kuin heillä ja pystyisit jopa tekemään pieniä paikallisia lomamatkoja ja säästämään nopeammin kulutushyödykkeiden hankinnan (esim. kohtuuhintaisen puhelin saisit säästettyä nopeammin kuin kaverisi, voisit jopa säästää itsellesi jonkin käytetyn halvan auton).
Nyt kysymys. Kummassa maassa mieluummin asuisit? Ennen kuin vastaat, niin pohdi tarkkaan kumpaakin valtiota ja tilannettasi niissä.
Vastaukset
Ystävieni vastaukset hämmästyttävät minua joka kerta. Lähes poikkeuksetta valitaan valtio B.
Social Comparison Theory selittää valitun vastausvaihtoehdon hyvin: Yksilöt arvioivat omaa arvoaan ja kykyjään vertaamalla itseään muihin. Eli ihmiset vertaavat tilannettaan valtion sisällä muihin ihmisiin. Jos oma tilanne on selvästi huonompi kuin muilla valtion kansalaisilla, niin tämä on huono valtio elää. Jos oma tilanne on selvästi parempi kuin muilla valtion kansalaisilla, niin tämä on hyvä valtio elää. Kysynkin aina, miksi valtio B. Lähes tulkoon aina vastaus on, että ei haluaisi asua valtiossa A, jossa on selvästi köyhempi kuin muut.
Miksi tämä sitten hämmästyttää minua joka kerta? Lähestulkoon kukaan ei valitse valtiota A sen takia, että vertaisi omaa absoluuttista tilannettaan valtioiden A ja B välillä ja toteaisi, että valtiossa A minulla olisi kaksi kertaa enemmän absoluuttista rahaa käytössäni verrattuna valtioon B. Vaikka oma elintasoni olisi vain puolet siitä mitä ystävilläni, työkavereillani ja naapureillani on valtiossa A, niin minulla olisi kuitenkin absoluuttisesti kaksi kertaa parempi elintaso valtiossa A kuin valtiossa B (valtiossa A voisin hankkia kalliimman matkapuhelimen, kalliimman auton, tehdä kalliimpia lomamatkoja jne.).
Uskomusjärjestelmän vaikutus
Valittu valtio B liittyy mielestäni vahvasti ihmisen uskomusjärjestelmään. Sinulla saattaa olla vahva uskomusjärjestelmä, joka sanoo, että onnellisuus on suhteellista ja verrannollista muiden onnellisuuteen. Jos kaikilla naapureilla on hieno auto, niin koet tilanteen epämiellyttävänä, ja jossain välissä alat ajatella, että sinullakin pitää olla hieno auto. Tätä epämiellyttävää oloa ei välttämättä koeta tietoisella tasolla (“naapureilla on paremmat autot, minunkin pitää ostaa parempi auto”), vaan se koetaan tiedostomattomalla tasolla, jota ohjaa omat uskomusjärjestelmät (“oma auto alkaa olla aika vanha ja rämä, pitäisiköhän hankkia uusi auto?”) Eli uskomusjärjestelmä käskee ihmistä vertaamaan tilannettaan naapureihinsa. Uskomusjärjestelmä ja vertailun jälkeinen ristiriita vaatii jonkin ratkaisun. Ratkaisu on keksiä jokin selitys sille, miksi ei kannata enää ajaa vanhalla autolla (“Auto on jo aika vanha. Uusissa autoissa on paremmat turvaominaisuudet. On siis turvallisuuskysymys hankkia uusi auto.”). Kun selitys on keksitty, niin alkaa uuden auton hankinta (vaikka vanhalla autollakin olisi hyvin voinut ajaa vielä monta vuotta).
Mitä tästä kaikesta voi oppia?
Sen, että kannattaa tulla enemmän tietoiseksi uskomusjärjestelmistään. Itselläni on vuosikymmenet ollut vahva uskomusjärjestelmä, että haluan olla taloudellisesti niin riippumaton kuin mahdollista. Eli olen halunnut hankkia velattoman mukavan talon itselleni (mukavalla puutarhalla), koska jossain pitää asua, ja haluan asua mukavasti. Haluan omistaa riittävästi sijoitusvarallisuutta, että minun ei enää tarvitse tehdä töitä, jos en halua. Tämä uskomusjärjestelmä on vuosikymmenet ohjannut elämääni tähän suuntaan. En ole koskaan omistanut kallista työsuhdeautoa tai kallista omaa autoa, vaikka olisin voinut sellaisen hankkia (kun lapset olivat pieniä, minulla tosin oli muutama vuosi listan halvin työsuhdeauto, Nissan Micra, ei siis Audia - muuten minulla on aina ollut edullisia käytettyjä omia autoja). Kaikissa näissä taloudellisisissa päätöksissäni (esim. en hanki kalliita autoja) olen pyrkinyt elämään uskomusjärjestelmäni mukaisesti: päästä taloudelliseen riippumattomuuteen. Eli en ole kehittänyt itselleni uskomusjärjestelmää, jossa minun pitää kilpailla työkavereideni ja naapureitteni kanssa siitä, että minulla on yhtä hyvä auto kuin heillä. Kilpailu naapureiden ja työkavereiden kanssa taloudellisen aseman näyttämisestä oli selvässä ristiriidassa tavoitteeni kanssa päästä taloudellisesti riippumattomaksi.
Nyt kun olen jo muutaman vuoden ollut taloudellisesti varsin riippumaton, ja voisin hankkiakin pihalleni kalliin auton, niin uskomusjärjestelmäni ohjaa minua pohtimaan k.o. hankinnan järkevyyttä. Eli edelleenkään uskomusjärjestelmääni ei kuulu, että hankin auton vain naapureitteni tai työtovereitteni takia saadakseni jonkinlaista sosiaalista arvostelua. Olen vapauttanut itseni tällaisista asioista. Tajuan, että kallis auto omilla kilometrimäärilläni (noin 1500 km / v) lähinnä keräisi pihallani ruostetta. Paljon järkevämpää on sijoittaa nämäkin rahat. Ja tulla vielä enemmän taloudellisesti riippumattomaksi.
Eli omia uskomusjärjestelmiään voi rakentaa siihen suuntaan, ettei tarvitse niin paljon ottaa huomioon muiden ajatuksia.
Oma vastaukseni
Kummassa maassa itse asuisin, valtiossa A vai valtiossa B?
Valtiossa B. Ja tämä vastaus on täysin irrationaalinen suhteessa tähän kirjoitukseeni. Vaikka olen koulutukseni puolesta tietoinen erilaisista psykologisista mekanismeista ja ymmärrän, että olisi absoluuttisessa rahamäärässä järkevämpää asua valtiossa A, niin itsekin kokisin epämiellyttävänä, että “kaikki muut ovat kaksi kertaa varakkaampia kuin minä itse.”
Sellainen ihminen on. Laumaeläin.