Suomen luonnonvarat kuuluvat suomalaisille
Outokummun kaivos 1929 tai 1930. Kuva: Kaarlo Lindberg. Museovirasto / Finna.fi kokoelma. Lisenssi: CC BY 4.0.
Yhteiskunnan sähköistyminen etenee
Yhteiskunta sähköistyy vauhdilla, ja hyvä niin. Sähköautojen yleistyessä pääsemme eroon haitallisesta ja ilmastoa lämmittävästä öljyteollisuudesta, ja samalla vähennämme energiariippuvuuttamme suurista autoritäärisistä öljyntuottajamaista kuten Venäjästä. Tämä on erittäin hyvä asia. Lisäksi sähköenergiaa tuotetaan nykyään enemmän ja enemmän uusiutuvilla teknologioilla kuten aurinkoenergialla ja tuulivoimalla. Tämä hyvä asia on kuitenkin tuottanut meille ongelman, joka pitää ratkaista: uusi sähköistymisen aikakautemme vaatii valtavan määrän suuria akkuja (sähköautoihin, varastoimaan ja tasaamaan tuulivoiman tuotantoa jne.)
EU ja harvinaisten mineraalien omavaraisuus
EU on määrännyt direktiivin (ks. esim. EU-parlamentti hyväksyi suurella enemmistöllä kaivostoimintaa vauhdittavan esityksen), jonka mukaan kaivosluvat on myönnettävä nopeutetusti, ja kaivostoiminnan pitäisi olla mahdollisimman edullista kaivosyhtiöille. Tarkoitus on hyvä. EU:n omavaraisuus tietyissä tärkeissä mineraaleissa on vain muutama prosentti. Huomattava osa näistä mineraaleista viedään Aasian maihin, joissa mineraaleista valmistetaan korkean jalostusarvon akkuja, joita myydään länsimaisille kuluttajille. Tämän takia olisi erittäin tärkeää vähentää harvinaisten mineraalien (kuten akkuteknologiassa käytettyjen harvinaisten ns. maametallien) riippuvuutta totalitaarisista valtioista kuten Venäjä ja Kiina. Ja pyrkiä valmistamaan suurin osa itse tarvitsemistamme akuista täällä Euroopassa. Kaikki nämä sinänsä ovat hyviä tavoitteita.
Suomessa on EU:n parhaat mineraalivarat
Suomesta löytyy paljon erilaisia mineraaleja, joita tarvitaan esimerkiksi akkuteollisuudessa: kobolttia, nikkeliä, litiumia ja kuparia. Näiden mineraalien lisäksi maaperässämme muhii haluttuja harvinaisia maametalleja.
Maaperässämme on valtavat rikkaudet. Mitä haluamme näillä rikkauksilla tehdä? Verrataan ensin tilannetta Norjaan, jonka öljyn ja kaasun tuotanto alkoi 1970-luvulla.
Mitä Norja tekee?
Norja on yksi maailman vauraimmista maista. Tämä johtuu siitä, että Norjan aluevesiltä on löytynyt valtavat määrät öljyä ja kaasua. Mutta sen lisäksi Norjan kansa on myös ymmärtänyt, että nämä luonnonvarat kuuluvat kaikille nykyisille ja tuleville norjalaisille, ja tätä varten öljyfirmojen tuotoista pitää maksaa 78% prosenttia norjan tulevaisuusrahastoon. Norjan valtio on velaton ja sen tulevaisuusrahastossa on järkyttävät yli 1000 miljardia euroa osakevarallisuutta (ks. esim. Norjan öljyrahastolle 2020 oli historiansa toiseksi paras vuosi – kasvoi reilulla 100 miljardilla). Vertaillaan tässä vielä Suomea ja Norjaa, että tämä varmasti kolahtaa kaikille lukijoille:
Norja:
- Valtion velka: 0 euroa.
- Tulevaisuusrahastossa: yli 1000 miljardia euroa.
- Norja vaurastuu joka vuosi lisää.
Suomi:
- Valtion velka: n. 145 miljardia euroa.
- Tulevaisuusrahastossa: 0 euroa.
- Suomi velkaantuu joka vuosi lisää.
Upposiko tajuntaan, kun näitä kahta maata vertaa näin vierekkäin? Haluaisitko mieluummin asua Norjassa vai Suomessa? Kummalla kansakunnalla on varaa pitää yllä hyvinvointivaltiota? Kummalla kansakunnalla on varaa kouluttaa lapsensa ja nuorensa? Kummalla kansakunnalla on varaa tarjota hyvää hoitoa sairailleen ja vanhuksilleen? Kummalla kansakunnalla on taloudellista puskuria pärjätä erilaisten vastoinkäymisten ja lamavuosien läpi?
Mitä Suomi tekee?
Suomessa on juuri tänä vuonna valmistunut uusi kaivosmineraaliverolaki. Tämä laki sanoo, että “kaivosmineraalien vero on 0,6 prosenttia kaivosmineraalin sisältämän metallin verotusarvosta.” Ei 60%. Ei edes 6%. Vaan 0,6%. Eli käytännössä luovutamme nämä mineraalit ilmaiseksi kansainvälisille kaivosyhtiöille. Hienoa, suomalaiset poliittiset päättäjät! Tulevat suomalaiset sukupolvet tulevat kiittämään teitä kaivosten jätekasojen äärellä kun maksavat pois jättimäistä valtionvelkaamme.
Olen seurannut kaivoslakiin liittyvää keskustelua ja ymmärtänyt, että vertaus Norjan 78%:n öljyveroon on huono, koska katteet kaivosteollisuudessa ovat huomattavasti pienemmät. Mutta tuskin ne niin pienet ovat, että meidän ei tarvitse verottaa näistä mineraaleista mitään? Nämä mineraalit ovat kansakuntamme sivistyksen, metsiemme ja teollisuutemme ohella ainoa kansallisvarallisuutemme. Nämä mineraalit eivät kuulu kansainvälisille kaivosyhtiöille vaan kaikille nykyisille ja tuleville suomalaisille sukupolville: meidän lapsillemme, lapsenlapsillemme, heidän lapsilleen jne.
Suomen ei pidä tulla Euroopan Kongoksi
“Kongo on harvaan asuttu maa jossa on runsaat malmivarat. Silti sen bruttokansantuote henkeä kohti on maailman pienimpiä” (wikipedia). Kongoa on pidetty malliesimerkkinä valtiosta, jossa on valtavat luonnonvarat, mutta kansa ei ole päätynyt hyötymään kansallisvarallisuudestaan, vaan rahat ovat valuneet ulkomaisille kaivosyhtiöille ja korruptoituneelle poliittiselle johdolle, joka on sallinut ulkomaisten kaivosyhtiöiden repiä huikeat voitot maan mineraalivarojen ryöstöstä.
Tuleeko Suomesta Euroopan Kongo? Annammeko ulkomaisten kaivosyhtiöiden tulla maahamme, tehdä varauksia ja valtauksia lähes tulkoon minne haluavat, aloittaa kaivostoiminnan, maksaa voitoista mitätön 0,6% veroa, jättää jälkeensä saastuneen maan ja pohjaveden ja poistua maasta?
Suomen pinta-alasta on varattu jo kolme kertaa Uudenmaan kokoinen alue: Kaivosyhtiöt ovat tehneet varauksia jopa luonnonsuojelualueille – katso kartasta kotipaikkakuntasi varaustilanne. Nykyistä kaivoslakia on juuri uudistettu: Uusi kaivoslaki voimaan 1. kesäkuuta. Valtioneuvoston tiedotteessa sanotaan mm. että, “uusi varausmaksu vähentää malminetsinnän kannalta tarpeettoman laajojen varausten tekoa.” Nähtäväksi jää, riittääkö uusi kaivoslaki siihen, ettei Suomesta tule kansainvälisten kaivosyhtiöiden temmellyskenttä ja Suomesta Euroopan Kongo.
Itse kaivostoimintaa pitää tietysti verottaa kunnolla. Jos ei nyt niin paljon kuin mitä Norja on pystynyt verottamaan öljyteollisuutta, niin kuitenkin sen verran merkittävästi, että huomattava osa mineraalien muodossa olevaa kansallisvarallisuuttamme hyödyntää nykyisiä ja tulevia suomalaisia sukupolvia eikä pelkästään kansainvälisiä kaivosyhtiöitä.
Nykyinen kaivoslaki uudistuksineen löytyy Finlex-sivustolta: kaivoslakia.
Suomi akkuteknologian huippumaaksi?
Vaikka maaperässämme on paljon arvokkaita mineraaleja, niin korkean lisäarvon akkuteollisuutta maassamme ei ole.
Jotta Suomi ei vajoa jonkinlaiseksi Euroopan Kongoksi, emme saa jättäytyä maaksi, josta vain viedään raaka-aineita. Meidän täytyy itse pystyä jalostamaan metsämme ja mineraalimme korkean jalostusasteen tuotteiksi, joilla on huomattavasti suurempi kate kuin pelkällä raaka-aineella. Suomella on kaikki valtit kädessään tulla akkuteknologian huippumaaksi: meiltä löytyy omasta takaa kaikki tarvittavat mineraalit, meillä on edullista työvoimaa ja ennen kaikkea meillä on edullista ja vihreää sähköä. Suomi voisi yhdistää akkuteollisuutensa vihreään siirtymään ja perustaa maahan paljon uusia tuulivoimaloita, joihin voidaan yhdistää isot akustot varastoimaan sähköä kun tuulee paljon - ja akkuja voidaan purkaa sähköverkkoon kun sähkönhinta on kalliimpaa. Lue lisää aiheesta Ylen artikkelista: Pelastaako akkuteollisuus Suomen, kun paperitehtailla väki vähenee?
Luonnonsuojelun näkökulma
Kaivosyhtiöillä pitää olla vastuu siivota jälkensä. Kaivoslakiin täytyy lisätä pykälä, että Suomen valtio perustaa rahaston, johon kaivosyhtiöiden täytyy siirtää tietty osa voitoistaan. Jos kaivosyhtiö menee konkurssiin, niin kaivosyhtiöt yhteisvastuullisesti ennallistavat kaivosalueen eikä niin, että veronmaksajat joutuvat siivoamaan kaivosyhtiöiden kuonakasat ja pilaantuneet pohjavedet sen jälkeen, kun voitot on viety ulkomaille. Talvivaara oli kaikille suomalaisille ikävä muistutus, miten voi pahimmillaan käydä, kun asiat kaivoksessa menevät pieleen (Talvivaaran opit).
Lisäksi tietysti kaivoslakia pitää muuttaa niin, että luonnonsuojelualueille ei tietenkään voi tehdä kaivosvarauksia.
Mitä sinä voit tehdä?
Sinä suomalaisena voit tehdä paljon tämän asian eteen. Lue tässä blogissa linkatut artikkelit läpi. Ymmärrä, että Suomen maaperässä olevat mineraalit kuuluvat nykyisille ja tuleville suomalaisille sukupolville, eivätkä kansainvälisille kaivosyhtiöille. Kerro tästä asiasta ystävillesi, sukulaisillesi ja naapureillesi. Vaikuta siihen, että tietoisuus nykyisestä kaivoslaista ja sen taloudellisista ja ympäristöriskeistä leviää mahdollisimman monen suomalaisen tietoisuuteen. Juttele aiheesta suomalaisten poliittisten päättäjien kanssa ja pyri sillä tavalla vaikuttamaan, että ennen kaikkea suomalaiset hyötyvät mineraalivarallisuudestaan, eivätkä vain kansainväliset kaivosyhtiöt. Tämän takia minäkin olen tämän blogi-artikkelin kirjoittanut: että tietoisuus asiasta leviää - mineraalivarat kuuluvat nykyisille ja tuleville suomalaisille sukupolville.