Miten työväenliike on vaikuttanut Suomen kehittymiseen?
Yleislakko 1956. Väkijoukkoja Helsingin Senaatintorin suuressa mielenosoituksessa 16.3.1956. Kuva: U.A. Saarinen. Museovirasto / Finna.fi kokoelma. Lisenssi: CC BY 4.0.
Positiivisesti. Ilman työväenliikettä eläisimme maailmassa, jossa etuoikeutettujen luokka voisi surutta sortaa vähempiosaisia. Koska suurin osa ihmisistä kuuluu työväenluokkaan, niin demokratiassa työväenluokka onneksi kykenee vaikuttamaan massallaan poliittisiin päätöksiin. Otan näistä päätöksistä pari henkilökohtaista esimerkkiä, joista toinen oleellisesti helpotti omien vanhempieni elämää ja toinen omaa elämääni.
Siirtyminen viisipäiväiseen työviikkoon
Taistelu työajasta alkoi itse asiassa jo isovanhempieni aikaan, jolloin lopulta 1917 tuli voimaan laki kahdeksan tunnin työpäivästä - lauantai mukaan lukien työviikko oli silloin 48 tuntia. Tämä oli vasemmiston ja työväenliikkeen keskeisimpiä voittoja 1900-luvun alussa.
1960-luvulla siirryttiin lopulta nykyiseen viisipäiväiseen ja 40-tuntiseen työviikkoon. Työväenliike ja vasemmisto sai tämän aikaan joukkovoimalla - eli jos kuulut nykyiseen työväenluokkaan (eli et ole yrityksen omistaja vaan teet palkansaajana töitä - oli päällä sitten haalarit tai valkoinen kauluspaita ja kravatti tai jakkupuku), niin muista välillä ajatuksissasi kiittää työväenluokkaa, että sinun tarvitsee tehdä viikossa vain 37,5 tuntia töitä. Jos etuoikeutettujen luokka olisi saanut päättää näistä asioista, niin me kaikki työväenluokkaan kuuluvat tekisimme vieläkin 80-tuntista työviikkoa. Työaika – Wikipedia
Peruskoulu-uudistus
Tämä koskee minua henkilökohtaisesti. Kuulun ensimmäiseen sukupolveen Suomessa, joka kuului peruskoulu-uudistuksen piiriin. Tätä ennen Suomessa oli erittäin epätasa-arvoinen koulujärjestelmä. Kaikki aloittivat 7-vuotiaina kansakoulussa. Mutta 4. luokalla etuoikeutettujen luokka otti omat lapsensa ns. oppikouluun, josta aikoinaan valmistui ylioppilaaksi ja sai hakea yliopistoon. Työväenluokan lapset jatkoivat ns. kansalaiskouluun, jonka jälkeen jatkettiin ammattikouluihin ja muihin vastaaviin alemman tason oppilaitoksiin, joihin ei vaadittu ylioppilastodistusta.
Kuinka oivallinen järjestelmä etuoikeutettujen luokalle: pienten lasten koko loppuelämän kohtalo saatiin sinetöityä jo noin 10-vuoden iässä - omille lapsille taattiin hyvä koulutus ja astuminen etuoikeutettujen luokkaan; työväenluokan lapset pidettiin työväenluokassa. Ei ihme, että Kokoomus-puolue vastusti uudistusta viimeiseen asti - eihän etuoikeutettujen luokka halua luopua eduistaan.
Nyt 2000-luvulla jokainen ymmärtää, ettei aikaisemmassa oppikoulu / kansalaiskoulu -jaossa ollut mitään järkeä. Ensinnäkin se ylläpiti yhteiskunnan rakenteellista epätasa-arvoa. Toiseksi näin pienessä maassa ei ole varaa heittää yhtään hukkaan lahjakkuuspotentiaalia. No, onneksi työväenliike ja poliittinen vasemmisto keskustan avulla jyräsi Kokoomuksen ja Suomeen saatiin peruskoulu-uudistus, jonka jälkeen kaikilla peruskoulun käyneillä oppilailla oli mahdollista edetä lukioon omien kykyjensä eikä vanhempien sosiaalisen aseman ja maksukyvyn mukaan.
Itse siis kävin peruskoulun ja kun 15-vuotiaana on jo hieman enemmän kykyä tehdä päätöksiä omasta tulevaisuudestaan jatkoin lukioon ja sieltä korkeakouluun - ja olen voinut viettää elämäni hyväpalkkaisena tietotekniikan diplomi-insinöörinä. Aina kun Suomessa on vaalit, tiedän ainakin yhden etuoikeutettujen asemaa ajavan puolueen, jota en äänestä. YLE: Oikeisto vastusti peruskoulun perustamista
Miten tästä eteenpäin?
Valitettavasti työväenliike ei ole enää samanlainen yhteiskuntaa uudistava voima kuin se oli vielä 1950-1970 -luvun Suomessa. Nykyään työväenliike vaikuttaa olevan enimmäkseen vanhasta kiinni pitävä jarru, joka muiden poliittisten liikkeiden tavoin pyrkii pitämään kiinni oman jäsenkuntansa saavutetuista eduista ja jarruttamaan kaikkia vaikeita poliittisia uudistuksia, joita Suomessa olisi pakko tehdä, jotta tämä maa voisi jatkossakin taata kansalaisilleen maailman huippuluokan koululaitoksen, terveydenhuollon ja muun tarvittavan infrastruktuurin, jotta pysyisimme kansakuntien keskuudessa mahdollisimman kilpailukykyisenä. Sen sijaan valitettavasti näyttää siltä, että nykyinen työväenliike pyrkii lähinnä rakentamaan erilaisia tukiloukkuja, joilla varmistetaan, että on taloudellisesti kannattavampaa pelata kotona pleikkaa ja juoda olutta kuin kouluttautua tai työtä tekemällä nostaa omaa elintasoaan.
Herätys työväenliike! Aktivoikaa ihmisiä ottamaan vastuuta omasta elämästään sen sijaan, että opetatte heitä elämään yhteiskunnan tuella. Katsokaa vielä kerran tunnelmaa Helsingin Senaatintorilla 16.3.1956 yleislakon aikaan. Teillä on valtavasti joukkovoimaa, jos vain haluatte käyttää sitä oikeaan asiaan. Voisitte aloittaa vaikka siitä, että teette aina työn tekemisestä kannustavaa ja korjaatte yhteiskunnassamme olevaa taloudellista epätasa-arvoa, että työn verottaminen olisi aina kevyempää kuin superrikkaiden pääomien verottaminen.