8.10.2023

Varautuminen eläkevuosiin

Helsingin keskuspuisto

Helsingin keskuspuisto. Kuva: Kari Marttila, 2023. Eläkkeellä on aikaa patikoida koirien kanssa Helsingin keskuspuistossa.

Johdanto

Tämä blogi-kirjoitukseni liittyy aikaisempaan kirjoitukseeni Milloin voisi jäädä eläkkeelle?

Pitääkö eläkevuosia varten alkaa harjoitella?

Ehkä kannattaa. Luin jotain artikkeleita aiheesta. Jos on rakentanut oman identiteettinsä vahvasti siihen, mitä tekee työkseen, voi yhtäkkiä pudota tyhjän päälle kun aloittaa eläkevuodet ja työ loppuu kuin veitsellä leikaten.

Eläkevuosia varten voi alkaa jäähdytellä

Ei välttämättä tarvitse tehdä niin, että ensin painaa 40 vuotta töitä 5 päivää viikossa 9-17 ja sitten yhtäkkiä yhtenä päivänä jääkin eläkkeelle.

Taloudellisesti olen jo siinä pisteessä, että voisin aloittaa eläkevuodet vaikka heti. (vrt: Milloin voisi jäädä eläkkeelle?) Olenkin jo alkanut tavallaan jäähdytellä kohti eläkevuosia. Olen jo noin 15 vuotta viettänyt pitkiä noin 2-3 kuukauden kesälomia, eli pitämällä noin kuukauden palkallista kesälomaa ja jatkanut kesälomaa pitämällä noin 1-2 kuukautta palkatonta kesälomaa. Olen jo niin tottunut pitkiin kesälomiini, että ajatus jostain neljän viikon kesälomasta on täysin mahdoton ja barbaarinen. Kesällä minulla ei koskaan ole tekemisen puutetta. On hauskaa patikoida koirien kanssa Helsingin keskuspuistossa. Iltaisin on hauska lukea kirjoja terassini riippumatossa. Voin viettää veljeni kesämökillä niin paljon aikaa kuin haluan. Talvikaudet ovat enemmänkin sellaista aikaa, että niille pitää keksiä mielekästä tekemistä.

Lisäksi aloitin nyt tänä syksynä 2023 nelipäiväisen työviikon. Ajattelin kokeilla tällä tavalla, että kun on aina pitkä viikonloppu, niin millaista elämä on kun on enemmän vapaa-aikaa. Osaako tuon vapaa-ajan käyttää mielekkäästi myös talvikaudella kun ulkona on pimeää, kylmää ja märkää?

Harrastuksia eläkevuosille

Eläkevuosia varten pitää ajoissa keksiä hyviä harrastuksia. Talvikaudella minulla on jo vuosia ollut harrastus, että iltaisin treenaan kellarissani vapailla painoilla ja samalla katson isosta TV:sta mielenkiintoisia sarjoja. Näin saa hyvin illat kulumaan. Entä päivät? Talven vapaapäiville pitää keksiä jotain mielekästä tekemistä. Ajattelin kokeilla kolmea asiaa:

Kirjoittaa kirjoja ja blogeja. Tykkään kirjoittaa blogia, kuten olet jo varmaan tältä sivustolta huomannut. Noita ammattiin liittyviä blogeja tuskin tulee enää kirjoitettua eläkkeellä. Mutta on hauska kirjoittaa talouteen ja politiikkaan liittyviä blogeja tähän suomalaiseen blogiini. Lisäksi minulla on pari kirja-ideaa, joista toinen on jo ehkä noin 30%:sti valmis (tarina kolmesta kaveruksesta: Kari, Jartsa ja Rane). Yritin myös aloittaa nuoruudenhaavettani kirjoittaa scifi-kirja. Aloin kehittelemään tietynlaiseen universumiin kertovaa scifi-kirjaa, mutta huomasin pikku hiljaa, että urakka oli aivan liian iso ja vaatisi kokopäiväisenä kirjailijana oloa, joka nyt ei ole mahdollista. Sen sijaan olen hahmotellut pienempää scifi-kirjaa, joka tapahtuisi rajatussa tilassa, avaruusaluksessa, ja kirjassa olisi vain muutama henkilöhahmo. Tällöin kirja olisi ehkä helpompi pitää kasassa ja kirjoittaa sitä parina päivänä viikossa.

Lukeminen. Tykkäsin valtavasti nuorena kirjojen lukemisesta. Erityisesti ahmin scifi-kirjoja. Nyt aikuisena, kun on valtavasti joutunut käyttämään aikaa ammattikirjojen lukemiseen, niin romaanien lukeminen on jäänyt vähemmälle. Olen myös huomannut sellaisen erikoisen asian, että olen jotenkin nyt vanhemmiten menettänyt kyvyn nauttia kirjojen lukemisesta. En ole aivan varma, mistä tämä johtuu. Siitä, että olen tullut vanhaksi? Siitä, että nuorempana mielikuvitus oli parempi ja kykeni helpommin uppoutumaan scifi-kirjojen maailmaan? Vai siitä, että pari elämässä tapahtunutta masennus-episodia on kärväyttänyt aivoja siten, että olen menettänyt kyvyn nauttia kirjojen lukemisesta? No, onneksi tuo kyky ei ole kokonaan mennyt. Mutta olen huomannut, että on koko ajan tullut vaikeammaksi löytää sellaisia kirjoja, joiden lukemisesta todella nauttii. Kirjojen lukeminen olisi kyllä hyvä olla säännöllistä, koska hyväksi kirjailijaksi tulee vain lukemalla kirjoja ja kirjoittamalla.

Opiskelu. Olen koko elämäni opiskellut valtavasti. Kirjoitin lukiossa viisi laudaturia, joten olen aina myös tykännyt opiskella. Lukion jälkeen luin kaksi akateemista tutkintoa: Psykologian maisteri ja Diplomi-insinööri. Voisin jossain välissä kirjoittaa, miksi kaksi tutkintoa, mutta ei mennä nyt siihen. Olen koko urani ollut ohjelmistoteollisuuden palveluksessa. Siinä työssä on koko uran pitänyt opiskella valtavasti: uusia ohjelmointikieliä, ohjelmistoarkkitehtuuria, pilvi-teknologiaa yms. Mutta en ole kokenut läpi elämän jatkuvaa opiskelua vaikeana - olen aina tykännyt opiskella uusia asioita. Mutta mitä opiskella eläkkeellä? Tuskin tulee enää opiskeltua tietotekniikkaa, jos ei enää tee alan töitä. Juttelin yhden vanhan nyt eläkkeellä olevan työkaverini kanssa, joka alkoi eläkkeellä opiskelemaan matematiikkaa ja fysiikkaa. Päätin sitten itsekin kokeilla, että tykkäisinkö opiskella näitä aineita. Ostin käytettyjä lukion pitkän matematiikan kirjoja ja fyysikan kirjasarjan. Olen nyt lukenut sekä matematiikasta että fysiikasta ensimmäiset kirjat ja tähän mennessä fiilis on ollut varsin hyvä. On ollut hauska lukea matematiikkaa ja tehdä niihin liittyviä harjoitustehtäviä - vähän kuin ratkaisisi jotain hieman monimutkaisempaa ristisanatehtävää. Ja koulun fysiikan kirjat ovat näköjään nykyään tosi visuaalisia ja mielenkiintoisesti kirjoitettu, mukana on paljon erilaista aiheeseen liittyvää oheistarinaa.

Ehkä näistä kolmesta asiasta saisi riittävästi harrastuksia siten, että saisi talvikauden pimeille ja sateisille päiville riittävästi puuhaa. Kun helmikuussa alkaa aurinko paistaa Haltialan pelloille, niin voi aloittaa hiihtokauden. Ja sen jälkeen tuleekin jo kevät ja voi päivisin alkaa valmistella puutarhaa kuntoon. Ja sitten onkin jo kesä ja voi viettää suurimman osan päivästä ulkona.